Tai oikeastaan vatsalaukun koko. Siitä löytyi mielenkiintoista informaatiota Laihdutusnetistä. En edes tiennyt tällaisesta sivustosta, enkä tiedä, mitä lähteitä tähänkin artikkeliin on käytetty, mutta ainakin kuulostaa hyvältä :). Tai siis loogiselta. Tai joltakin... Vieläkin maha täynnä (lähinnä koska söin lisää...). Mutta parempi fiilis. Suunnittelu jotenkin auttaa.
Kuinkahan paljon kuitua ihminen tarvitsee? Tohtori.fi antaa suositukseksi 30 g/päivässä. Puuro: 5 g; salaatti 4 g; omenat 8 g; appelsiini 5 g. Okei, tuossa on vasta 22 g. Ehkä sitten sitä ruisleipää, mutta siinä vatsa alkaa vähän ilmailemaan :(. No, toinen vaihtoehto on lisää puuroa, ja luulen, että yksi annos riittää, ei se niin hyvää ole. Mutta ruisleipä. Ehkä vatsa tottuu siihen jos sitä rupeaa syömään säännöllisesti.
Ehkä rupean jotenkin systemaattisesti taas käyttämään kalorilaskuria ja sitten ehkä kirjoitan blogiin joka päivä lyhyesti fiiliksistä. Nytkin kun muistelen syyskuuta ja lokakuuta, ei kaikki nyt niin kovin aurinkoisesti silloin mennyt, olin väsynyt, en jaksanut tehdä niin hirveästi muuta kuin treenata ja miettiä syömistä. Mutta olin kyllä periaatteessa tyytyväinen ja ylpeä itsestäni. Oli hyvä fiilis tekemisestä, suunnittelusta, uudesta itsestä. Kyllä mä vielä pääsen alle 80 sentin vyötäröön. Täytyy targetoida vatsa, selkä ja kyljet treenin pääkohteiksi. Rupean vielä käyttämään selluliittivoidettanikin. Jos se ei tehoa, niin ei mikään... Ehkä en laita kaikkea toivoani siihen voiteeseen, mutta ainakin minusta tuntuisi, että kaikkeni yritän tämän projektin eteen. Kyllä minun täytyy ajatella pitkällä tähtäimellä omaa terveyttäni. En voi syödä joka päivä 200 grammaa suklaata (+ 2 suklaapatukkaa) ja 300 grammaa pipareita (ai niin joo 150 grammaa irtokarkkeja, iso muffinssi ja Brunbergin pusu lisäksi), niin ei vaan tehdä. Saan diabeteksen, musta tulee valtava, en pääse kävelemään, sitten mulla on vieläkin huonommat mahdollisuudet saada joku mies, en pääse jumppaamaan, en pääse ties mitä. Haluan olla paras itseni, niin terve, niin tyytyväinen itseeni kuin vain voin olla. Mutta ruokailu ja liikunta ei saisi olla näin koko elämäni sisältö, muullekin on oltava tilaa. Kivat poliisisarjat, ihmiset, joiden kanssa heittää jotain hämärää läppää, ulkoilu, koulujutut, elämä!
Näiden inspiraation sanojen saattelemana nukkumaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti