Jotenkin tajusin taas kerran, että todellakaan en ole laihdutusasiassa yksin, kun Kiloklubilta tuli joku tiedotusviesti sähköpostiin. Ja sieltä tuli kiinnostavaa informaatiota välipaloista ja painonhallinnan kulmakivistä. Ja ihan miljoona kertaa kuultua perusfaktaa se oli. Ja ilmeisesti en vieläkään ole sisäistänyt niitä kunnolla, kun kuvittelen laihduttavani jättämällä aterioita, etenkin aamiaista, väliin. Ja nyt taas huomasin, kuinka auttaa, kun lukee asiantuntijoiden tekstejä terveellisistä elämäntavoista. Ja muistaa, että kyse on omasta elämästä ja elämäntavasta pitkällä tähtäimellä, ei pelkästään ulkonäöstä.
Silti tietysti haluan laihtua lähinnä ulkonäkösyistä. Mahaa vaan on liikaa. Mutta eihän liikamaha ole terveellistäkään.
Kuitenkin nyt haluaisin muistuttaa itselleni, jos tätä luen taas jossain vaiheessa, että hyvä ihminen, lue onnistujien kertomuksia, lue ravintoasiantuntijoiden mielipiteitä ja tutkimustuloksia, näe itsesi siinä H&M:n S-koon topissa (sielun tai konkreettisin silmin :)), mieti ja pohdi, miksi et haluaisi hoikistua, ja miksi välillä tuntuu kuin se ei onnistuisi. Lisäksi, muista, ettet ole yksin, muista, että on pakko syödä. Muista, että sokeri heittää verensokerisi kupperskeikkaa ja sitä seuraa väsymystä, lisää sokerinhimoa, apaattisuutta, sokeripakkomiellettä. Se on viciouc cycle, mitä enemmän syöt sokerita, sitä väsyneemmäksi olosi tulee, vaikka se hetkellisesti piristäisikin. Väsyneessä hiilariähkyssä ei jaksa treenata, joten sitten voikin vaikka syödä lisää (ei voi!!!), ja sitten ei jaksakaan enää treenata seuraavana päivänäkään...
Mutta onhan hyvät elämän tavatkin toisiian lumipallon tavoin lisääviä: Terveellinen ruokavalio > jaksaa paremmin > menee jumppaan > endorfiinia ja hyvä fiilis > fiilis siitä että jaksaa ja hyvä kunto on tärkeä asia > ei viitsi syödä epäterveellisesti kun tietää, että oikea ruokavalio tukee jaksamista liikkua, eikä viitsi kaikkia kuluttamia kaloreitaan tuhlata turhiin pulliin (joita ei voi ikinä saada tarpeeksi, syöminen lisää syömistä, himon tyydyttäminen lisää himoa!) ja mieluummin treenaa taas seuraavana päivänä > lisää hyvää oloa > jne. jne. jne.
Ehkä sekavasti tuli asia nyt ilmaistua, mutta kuitenkin. Muista tämä pikkujouluissa, kun kuitenkin otan sen piparin, ja sitten alkaa harmittamaan, ja sitten otan monta piparia. Ei! Tilanteen mukaan, keskity hyvään meininkiin, ihmiseen, hauskanpitoon (, ehkä myös juomiseen, no ei liikaa sitäkään :)), ei syömiseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti