Maha pullottaa, paha olo, suussa maistuu ihana makea! Pelottaa vähän, että kohta makea tulee takaisin ylos, eikä sitten enää maistu hyvältä. Ei nytkään silti hyvältä tunnu, iho varmaan repeää mahan ympäriltä, se on niin pullistunut. Tuntuuko hyvältä? Ei! Haluan tuntea oloni kevyeksi, pirteäksi, hyväksi. Haluan näyttääkin hyvältä. Muuten tikkujalat ja kädet, yläsellkä ja rinta lähes luiseva, pyllyä ja reisiä on, ja kuuluukin olla, mutta sitten tuo pallomaha, kunnon vararengas. Esteettistä? Ei! Haluan vyötärön!
Toivottavasti nämä tuntemukset tulevat mieleen yhtä elävinä, kun herkkuhimo iskee seuraavan kerran. Tai pääsen lukemaan tästä blogista ällöähkyfiiliksistäni seuraavassa (ehkä huomisessa herkkuhimossani). Tulevaisuuden minulle korostan: Itselle ei saa tehdä pahaa. Tämä on todella pahaa. Sattuu, fyysisesti, henkisesti. Joten minun pitää olla fyysisesti ja henkisesti vahva ja pitää huolta itsestäni. Kyllä minäkin olen hyvän olon arvoinen.
Siltä varalta, että joku muukin kuin minä eksyy tätä lukemaan: olen siis makealle perso binge-eateri, joka välillä hurahtaa laihdutukseen. Nyt yritän hurahtaa hyvään oloon, hyvään kroppaan ja hyvään omaantuntoon loppuelämäkseni. Ehkä blogi auttaa? Toivottavasti :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti